Posthumous Messages in Interactive Bottles

For a great deal this post is an extension to my earlier post, The Ghost Leaving the Shell. There I discussed how a system designer leaves an echo of their “ghost” in the design. You might like to read that before reading this entry, but you should be able to understand this post without it too. Both of these entries are actually in the very core of this blog, discussing the question of whom we are interacting with, when using digital services.

The remake of Total Recall movie, once again featured a personal message in the form of an interactive hologram. The idea is that you interview the hologram for the information that was sent to you. Also in I, Robot, Dr. Lanning had left, before his death, a holographic note to the murder investigators, where the message was something rather of a riddle. Finally, at least, the hologram confirmed to the main character: “That, detective, is the right question.” Continue reading “Posthumous Messages in Interactive Bottles”

Private Social Media

Thinking zombieSociology is one of the fields of science that remains very vague to me. Albeit that one of my greatest favorite science fiction series, Isaac Asimov’s the Foundation is centered around a character named Hari Sheldon, who for my understanding is a sociologist. I am in the understanding that sociology is some sort of applied psychology, like my own personal field, the computer sciences, is essentially applied mathematics and physics. (I am also minoring in psychology.)

With that said, one might argue that I would probably have a clearer insight of the essence of Psychological Media, if that was a thing, than I can claim to have of Social Media, which appears to be a thing. So what kind of a thing is social media? Continue reading “Private Social Media”

Kuka vahtii periskoopilla vahtijoita?

Thinking zombieUusimman hotin joukossa sosiaalisen median palveluissa on Periscope. Twitterin keväällä 2015 aloittama uusi palvelu mahdollistaa oman kännykän sijaintitiedon, kameran ja mikrofonin syötteen lähettämisen helposti. Se on tällä hetkellä saatavilla iOS:lle ja Androidille.

Palvelun yksi oleellinen näkymä maailman kartta, jossa aktiiviset lähetykset näkyvät punaisina palloina. Palloa klikkaamalla pääsee kiinni toisen ihmisen kännykän kameraan ja mikrofoniin. Palvelun motto kehoittaa tutkimaan maailmaa muiden ihmisten silmin. Continue reading “Kuka vahtii periskoopilla vahtijoita?”

Twitterin hyötykäyttöä

Sosiaalisen media palveluista Twitter on kasvanut varsin yleiseksi jo Suomessakin. Vaikka se ei olekaan vielä lähelläkään Facebookin suosiota (mututuntuma), siellä käydään jo poliittista keskusteluakin.

Image

Twitter on erilainen kuin Facebook. Ihmisille on ehkä tiedossa Facebookin vastineena Google+, joka toki on erilainen kuin Facebook, mutta ei kuitenkaan yhtä merkittävästi kuin Twitter. Twitter on yhtä aikaa välittömämpi ja toisaalta paremmin historiaa arkistoiva kuin Facebook. 140 merkin viserrykset ovat luonteeltaan hyvin erilaisia kuin Facebookin lähes rajoittamattomat tilapäivitykset. Normaalia käyttöä on seurata viserrysten virtaa viimeisimmältä parilta minuutilta kuin etsiä vanhoja keskusteluitakin. Facebookissa vastaavasti käydään läpi kavereiden tilapäivitykset viime käynnin jälkeen, tai ainakin ne, joista on tullut punainen ilmoitusmerkintä yläpalkkiin ja historian kaivaminen aikajanalta on hankalampaa.

Twitter on jokseenkin sisäänpäin lämpiävä, eikä sen järkevä käyttö ole ilmiselvää heti palveluun kirjautumisen jälkeen. Twitter-yhteisössä on kuitenkin vakiintunut järkeviä käytänteitä. Hyvä perusohje aloittelevalle visertelijälle on, että kannattaa lukea ja seurata ensin miten keskustelu toimii ja alkaa visertelemään itse vasta pikkuhiljaa.

Nämä ovat itse järkeviksi katsomiani Twitter-käytänteitä:

Luentotyyppisissä tilaisuuksissa, kuten konferensseissa ja seminaareissa on helppo käydä yleisökeskustelua twitterissä. Viserryksissä voi siteerata luennossa omasta mielestään oleellisia kohtia kahdesta syystä, joista vähän myöhemmin tarkemmin. Viserryksissä kannattaa käyttää luentoon viittaavaa #hashtagia, joka parhaimmillaan on järjestäjien valitsema, jolloin kaikki yleisössä visertelevät voivat seurata, mitä muut visertelevät ja kommentoida toisiaankin. Näin yleisön joukossa voi käydä keskustelua. Twitterissä voi esittää kysymyksiä, joita varten ei ehkä näe tarpeelliseksi keskeyttää itse luentoa esittääkseen yleisökysymystä. Joku muu yleisössä saattaa jopa vastata kysymykseen. Toisaalta luennon järjestäjät saattavat jopa seurata visertelyä ja luennoija saattaa vastata jopa suoraan Twitterissä esitettyyn kysymykseen. Harva luennoija tosin osaa seurata vilkasta visertelyä samaan aikaan kuin luennoi joustavasti, mutta jos tilaisuudessa on puheenjohtaja tai muuta avustavaa henkilöstöä, tämä saattaa toimia hyvinkin. Sitaatit luennosta ovat hyödyllisiä omina muistiinpanoina (Twitterin historiakäyttö), sekä niille ihmisille, jotka eivät ole itse päässeet luentoa seuraamaan, mutta haluaisivat edes jossain määrin seurata, mitä luennolla tapahtuu. Hyvä yleisövisertely mahdollistaa tämän.

Twitterissä voi seurata ajankohtaisia uutisia. Taloussanomat, Helsinginsanomat, Turunsanomat, BBC, Yle, Digitoday ja moni moni muu perinteinen media visertelee uutisotsikoitaan. Joillain näistä on jopa useita Twitter-tunnuksia, joiden kautta viserretään eri kategorioiden uutisia. Näistä voi valita itseään kiinnostavan joukon seurattavaksi. Itselläni on tapana lueskella Twitterin sirkutuksia yksin lounastaessani ja lueskella sieltä löytyviä mielenkiintoisia uutisjuttuja. Kaikesta ei pysy näin ajantasalla, sillä sirkutus on vilkasta ja viserryksiä vilisee kovalla tahdilla ohi. Sain kuitenkin Bostonin pommituksista ensin tietää juuri Twitterissä näkyvästä uutisotsikosta.

Blogin pitäjien kannattaa viserrellä omista blogipäivityksistään. Tämä on osa hakukoneoptimointityötä. Linkki Twitterissä omaan blogiin on aina yksi blogin merkitystä hakukoneiden silmissä korottavista linkeistä. Lisäksi muilla ihmisillä on näin parempi mahdollisuus huomata blogipäivitys ja toisaalta uudelleenvisertää viserrystä eteenpäin, mikä on taas lisää linkityksiä blogiin, mitä hakukoneet arvostavat.

Twitterissä voi visertää mielenkiintoisia linkkejä. Näin nämä linkit välittyvät parhaillaan viserryksiä seuraaville seuraajille, sekä pysyvät tallessa omissa viserryksissä, joista ne on suhteellisen helppo löytää myöhemmin. Lisäksi nämä linkit taas korostavat linkin arvoa hakukoneiden silmissä ja tekevät linkeistä hakukoneilla helpommin löydettäviä.

Twitterissä voi fanittaa. Stephen Fry, William Shatner, Justin Bieber ja moni muu julkkis visertelevät ajatuksiaan ja tekemisiään Twitterissä. Moni näistä lukee mielellään fanien itselleen osoittamia viserryksiä ja vastaavatkin näihin.

Jotkut yritykset tarjoavat asiakaspalvelua Twitterin välityksellä, vastaamalla tuotteisiin liittyviin kysymyksiin. Jotkut käyvät Twitterissä pitkiäkin keskusteluja. Nämä eivät ole itselleni vielä tuttuja käyttötapoja. Eduskuntavaalien ja presidentin vaalien aikaan oli mielenkiintoista seurata ehdokkaiden keskusteluita Twitterissä.

Twitteriä käyttäessä kannattaa käyttää harkintaa siinä, mitä visertelee. Liiallinen turha visertely tekee vanhojen viserrystensä etsimisestä hankalaa.

iTweet