Nenä-taivutukset

Thinking zombieYksi hauska ilmiö, etenkin Facebookissa on nenä-taivuttelu. Maailman valtakieli ei meidän aikanamme ole latina, vaan englanti. Internet 2.0:n, ja erityisesti juuri sosiaalisen median ja vielä nimenomaan Facebookin kautta nykyisin maailman kielen kanssa kasvotusten eivät enää joudu vain pieni kosmopoliitti, vaan melkein koko kansa. Kielet kohtaavat, ja etenkin koulu-englanti saa netin kautta laajalti harjoitusta, tai siihen törmää tavalla tai toisella päivittäin.

Kielenhuoltajien vanha kiro jo televisiosarjojen ajalta ovat anglismit. Tekstitettyjen englanninkielisten televisiosarjojen kautta suomalaiset jo pääsivät helposti läheiseen kosketuksiin englannin kielen kanssa ja tekstittäjät kamppailivat käännösten tila- ja aikarajoitteiden kanssa. Etenkin nähdäkseni ulkomailla paljon matkustelevat urheilijat toivat englanninkielisestä maailmassa mukanaan sä-passiivia. “Kun sä ajat soralla mutkaan sataaviittäkymppiä…”, ei suinkaan puhujalla tarkoita sitä, että kuulija tulisi kohta autolla hurjastelemaan, vaan alkaa kertomaan miten rallia ajaessa pitää toimia. “Soralla mutkaan sataaviittäkymppiä ajaessa…” Englanniksi usein: “When you drive into a curve hundred and fifty on rabble…”, joskin englanniksikin on käytössä selkeämpikin passiivi: “When driving into a curve hundred and fifty on rabble…”

Muita anglismeja ovat mm. sanonnat: “pitkässä juoksussa”, “tekee järkeä”, “viikon sisällä”, “olemme lamassa, kiitos noudatetun politiikan”.

Tietokoneistetussa maailmassa suomea puhuva törmää helposti siihen seikkaan, että englannin kielessä sanoja ei juurikaan taivuteta, etenkään niin monipuolisesti kuin suomessa. Henkilön nimelle ei tarvitse englannissa tehdä muuta kuin lisätä genetiiviä osoittava heittomerkki ja ‘s’ (‘s) sen perään, tai varsin erikoisissa tapauksissa monikkomuodon s ilman heittomerkkiä. “Tomi Suovuo’s”, eli “Tomi Suovuon” ja “Tomi Suovuos”, eli “Tomi Suovuot”. Suomeksi tämä näyttää pikaiselta vilkaisulta, että meillähän riittää vain n-kirjaimen, ja t-kirjaimen lisääminen. Ei pidä paikkansa nen-päätteisissä sukunimissä: “Tomi Virtanen” -> “Tomi Virtasen“/”Tomi Virtaset“. Myös, kun halutaan sanoa, että: “Tomi Suovuolla on tässä blogissa kirjoituksia”, taivutus on nen-päätteisellä nimellä monimutkaisempi: “Tomi Virtasella on tässä blogissa kirjoituksia”, kun englanniksi taivutusta ei tarvita: “Tomi Suovuo has entries in this blog”/”Tomi Virtanen has entries in this blog.” Tyypillisesti siinä, missä suomen kielinen taivuttaa: “Oletko kuullut Tomi Suovuosta?”, englannin kielinen lisää prepositioita: “Have you heard of Tomi Suovuo?”

Facebook mahdollistaa tekstiä kirjoittaessa ihmisten nimien linkittämisen. Yllä olevissa esimerkeissä voisi minun nimeni kohdalle Facebookissa laittaa linkin, joka sekä klikatessa veisi minun omalle Facebook-seinälleni, että sen lisäksi tämä linkitys antaisi minulle ilmoituksen, että kyseessä olevassa tekstissä kirjoittaja se ja se on maininnut minut. Koska englannin kielessä nimeä ei siis tarvitse taivuttaa, vaan korkeintaan riittää monikko- tai genetiiviässän lisäys, ja toisaalta mahdollisesti, koska ei haluta antaa ihmisille vapautta muokata esimerkiksi nimeä “Josef Stalin” nimen “Tomi Suovuo” tilalle linkitettäessä, tai muutakaan epämääräistä, linkitettävää nimeä ei voi muokata. Sukunimen voi poistaa, mikä joskus auttaa taivutuksessa: “Tomin“/”Tomi Virtasen“, mutta ei aina: “Pirkon“/”Pirkko Virtasen“.

Osassa tuttavapiiriäni olen havainnut ja itsekin käyttöön ottanut huvittavan uuden taivutusmuodon. Kun Facebook kerran pakottaa tekemään taivutuksen vasta koko nimen perään, on joku keksinyt taivuttaa nimen “Virtanen” genetiivimuotoon: “Virtanenän“. Se kuulostaa minusta hauskemmalta kuin esimerkiksi: “Virtanenin” tai “Virtanen:n” ja silti riittävän kohteliaalta. Tätä nenä-taivutusta voi soveltaa kaikkiin taivutusmuotoihin: “Virtanenälle“, “Virtanenästä“, “Virtanenäkäänköpähän“.

Nenä-taivutuksen kepeyden vuoksi sitä käytetään myös silloin kun nimen puolesta sille ei olisi tarvetta: “Tomi Suovuonenän blogikirjoitus.” Tämä korostaa taivutuksen sisältämää huumoria ja samalla luo taivutuksen käyttäjien välistä yhteisöllisyyttä.

Nenä-taivutus on pohjimmiltaan anglismi. Suomen kieleen kuuluu se, että nen-päätteisten nimien sanavartalo on lyhyempi kuin koko nimi. Nenä-taivutus on kuitenkin mielestäni tyypillistä anglismia kivempi, koska se itseironisesti myös osoittaa omaa anglismiaan. Kyseessä on kielellä leikittely, joka voi olla vieraskieliselle kielen oppijalle ymmärtämistä vaikeuttava ja luultavasti se vääntää käännöskoneita solmuun. Voi olla, että se joitain ihmisiä ärsyttää jopa enemmän kuin perinteisemmät anglismit, mutta minusta se on suomalaistaustaisempi ja muutenkin mukavampi.

Pohdiskelkaapa ja pureskelkaapa sitä omassa suussanne, kaikki lukijanenäni!

 

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s