Will Terrorists Be Using Sun Glasses or Google Glasses?

I was recently to the U.K. for the first time in my life, and quite early got involved with the security personnel of a shopping mall I visited. I had taken a photo of the interior architecture of the shopping mall and in a couple of minutes a security person with a walkie-talkie-button in his ear appeared and told me that photographing was prohibited. He was big and scary looking, though didn’t appear armed and was behaving quite courteously. I was not surprised, when I learned that the restriction concerned the type of photography that a planning terrorist could be doing. That meant that taking close-up photos of the products and price tags in the stores was ok (though, I should ask the shop keeper’s permission for that too), but photographing the architecture was not.

This relates to my previous posting (click here) about the (social media) users of the Google Glass (click here). Now, however, I am looking at the relationship of Google Glass to governments and the corporate world.

The shopping mall in question here is visible in Google Street View, so the U.K. is not one of the countries to ban this service in fear of terrorism or losing privacy. Will they be a country to ban the Google Glass for the former reason of the two? Will there be a force of government officials and shopping mall owners that are opposed to the will of Google and the Google Glass users? How well will this new technology be adopted?

Will this be a clash of corporations? How will shopping mall owners consider the Google Glass technology? Do they want people to be guided to their malls by Google Glass navigation and to see advertisements inside the malls? The advertisements could be personalized for the users and hence more effective. Will Google agree on recording restrictions within these places? Will the mall security demand that the camera feed of everyone be open to them, so they can track people and watch what they are about inside the mall? Will Google still “do no evil”, and how is evil defined? Can it be evil to do what governments or corporations consider as terrorism prevention?

These are interesting times we are living. Social media is one landmark of our times and terrorism is another – especially the fear of terrorism.

Update on 17.5.2013: The day after I posted this entry, there was discussion between the U.S.A. government and Google about the Google Glass and legislation: http://www.nytimes.com/2013/05/17/technology/lawmakers-pose-questions-on-google-glass.html?smid=pl-share

Twitterin hyötykäyttöä

Sosiaalisen media palveluista Twitter on kasvanut varsin yleiseksi jo Suomessakin. Vaikka se ei olekaan vielä lähelläkään Facebookin suosiota (mututuntuma), siellä käydään jo poliittista keskusteluakin.

Image

Twitter on erilainen kuin Facebook. Ihmisille on ehkä tiedossa Facebookin vastineena Google+, joka toki on erilainen kuin Facebook, mutta ei kuitenkaan yhtä merkittävästi kuin Twitter. Twitter on yhtä aikaa välittömämpi ja toisaalta paremmin historiaa arkistoiva kuin Facebook. 140 merkin viserrykset ovat luonteeltaan hyvin erilaisia kuin Facebookin lähes rajoittamattomat tilapäivitykset. Normaalia käyttöä on seurata viserrysten virtaa viimeisimmältä parilta minuutilta kuin etsiä vanhoja keskusteluitakin. Facebookissa vastaavasti käydään läpi kavereiden tilapäivitykset viime käynnin jälkeen, tai ainakin ne, joista on tullut punainen ilmoitusmerkintä yläpalkkiin ja historian kaivaminen aikajanalta on hankalampaa.

Twitter on jokseenkin sisäänpäin lämpiävä, eikä sen järkevä käyttö ole ilmiselvää heti palveluun kirjautumisen jälkeen. Twitter-yhteisössä on kuitenkin vakiintunut järkeviä käytänteitä. Hyvä perusohje aloittelevalle visertelijälle on, että kannattaa lukea ja seurata ensin miten keskustelu toimii ja alkaa visertelemään itse vasta pikkuhiljaa.

Nämä ovat itse järkeviksi katsomiani Twitter-käytänteitä:

Luentotyyppisissä tilaisuuksissa, kuten konferensseissa ja seminaareissa on helppo käydä yleisökeskustelua twitterissä. Viserryksissä voi siteerata luennossa omasta mielestään oleellisia kohtia kahdesta syystä, joista vähän myöhemmin tarkemmin. Viserryksissä kannattaa käyttää luentoon viittaavaa #hashtagia, joka parhaimmillaan on järjestäjien valitsema, jolloin kaikki yleisössä visertelevät voivat seurata, mitä muut visertelevät ja kommentoida toisiaankin. Näin yleisön joukossa voi käydä keskustelua. Twitterissä voi esittää kysymyksiä, joita varten ei ehkä näe tarpeelliseksi keskeyttää itse luentoa esittääkseen yleisökysymystä. Joku muu yleisössä saattaa jopa vastata kysymykseen. Toisaalta luennon järjestäjät saattavat jopa seurata visertelyä ja luennoija saattaa vastata jopa suoraan Twitterissä esitettyyn kysymykseen. Harva luennoija tosin osaa seurata vilkasta visertelyä samaan aikaan kuin luennoi joustavasti, mutta jos tilaisuudessa on puheenjohtaja tai muuta avustavaa henkilöstöä, tämä saattaa toimia hyvinkin. Sitaatit luennosta ovat hyödyllisiä omina muistiinpanoina (Twitterin historiakäyttö), sekä niille ihmisille, jotka eivät ole itse päässeet luentoa seuraamaan, mutta haluaisivat edes jossain määrin seurata, mitä luennolla tapahtuu. Hyvä yleisövisertely mahdollistaa tämän.

Twitterissä voi seurata ajankohtaisia uutisia. Taloussanomat, Helsinginsanomat, Turunsanomat, BBC, Yle, Digitoday ja moni moni muu perinteinen media visertelee uutisotsikoitaan. Joillain näistä on jopa useita Twitter-tunnuksia, joiden kautta viserretään eri kategorioiden uutisia. Näistä voi valita itseään kiinnostavan joukon seurattavaksi. Itselläni on tapana lueskella Twitterin sirkutuksia yksin lounastaessani ja lueskella sieltä löytyviä mielenkiintoisia uutisjuttuja. Kaikesta ei pysy näin ajantasalla, sillä sirkutus on vilkasta ja viserryksiä vilisee kovalla tahdilla ohi. Sain kuitenkin Bostonin pommituksista ensin tietää juuri Twitterissä näkyvästä uutisotsikosta.

Blogin pitäjien kannattaa viserrellä omista blogipäivityksistään. Tämä on osa hakukoneoptimointityötä. Linkki Twitterissä omaan blogiin on aina yksi blogin merkitystä hakukoneiden silmissä korottavista linkeistä. Lisäksi muilla ihmisillä on näin parempi mahdollisuus huomata blogipäivitys ja toisaalta uudelleenvisertää viserrystä eteenpäin, mikä on taas lisää linkityksiä blogiin, mitä hakukoneet arvostavat.

Twitterissä voi visertää mielenkiintoisia linkkejä. Näin nämä linkit välittyvät parhaillaan viserryksiä seuraaville seuraajille, sekä pysyvät tallessa omissa viserryksissä, joista ne on suhteellisen helppo löytää myöhemmin. Lisäksi nämä linkit taas korostavat linkin arvoa hakukoneiden silmissä ja tekevät linkeistä hakukoneilla helpommin löydettäviä.

Twitterissä voi fanittaa. Stephen Fry, William Shatner, Justin Bieber ja moni muu julkkis visertelevät ajatuksiaan ja tekemisiään Twitterissä. Moni näistä lukee mielellään fanien itselleen osoittamia viserryksiä ja vastaavatkin näihin.

Jotkut yritykset tarjoavat asiakaspalvelua Twitterin välityksellä, vastaamalla tuotteisiin liittyviin kysymyksiin. Jotkut käyvät Twitterissä pitkiäkin keskusteluja. Nämä eivät ole itselleni vielä tuttuja käyttötapoja. Eduskuntavaalien ja presidentin vaalien aikaan oli mielenkiintoista seurata ehdokkaiden keskusteluita Twitterissä.

Twitteriä käyttäessä kannattaa käyttää harkintaa siinä, mitä visertelee. Liiallinen turha visertely tekee vanhojen viserrystensä etsimisestä hankalaa.

iTweet